Tietoa lutikoista
Aikuinen lutikka on noin 0,5 cm pituinen tummanruskea hyönteinen. Muodoltaan ja väritykseltään se muistuttaa omenan siementä. Veriaterian nautittuaan lutikka muuttuu väriltään tummemmaksi ja muodoltaan pidemmäksi. Lutikan ensimmäiset kehitysasteet (ns. nymfit) ovat puolestaan pienempiä ja väriltään vaaleampia. Lutikan munat ovat vaaleita ja soikeita, ja niitä voi olla haastava erottaa silmämääräisesti.
Lutikka tarvitsee veriaterian kehitysasteen vaihtumiseen sekä lisääntymiseen. Lutikka munii jopa 3-4 munaa päivässä, ja niiden nopean lisääntymisen vuoksi onkin tärkeää saada lutikkaongelma kuriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Lutikka ei tee tuhoja asunnon rakenteille eivätkä lutikat jää horrostamaan asunnon rakenteisiin, vaan niiden tärkein tehtävä on pysyä lähellä ihmistä, eli ravintoaan. Ilman ravintoa lutikka selviää suotuisissa olosuhteissa jopa useita kuukausia, mutta asutussa asunnossa lutikka ei "paastoa". Tätä käytetäänkin hyödyksi asutun asunnon lutikkatorjunnoissa.
Lutikat etsivät suojaisia paikkoja läheltä nukkumapaikkoja (esim. sängyn raot, huonekalujen saumat ja seinäraot), ja lutikka onkin ruumiinmuotonsa puolesta sopeutunut erinomaisesti piiloutumiseen. Piilopaikkoja on usein haastavaa tarkastaa vain silmämääräisesti rakenteita avaamatta.
Lutikka saattaa pesiytyä asuntoon salakavalasti. Ensimmäinen oire lutikoista on usein kutisevat iho-oireet, jotka tyypillisesti ovat perättäisiä, pistemäisiä puremajälkiä iholla. Reaktio lutikan puremajälkiin on kuitenkin hyvin yksilöllinen, ja siinä missä toisilla saattaa tulla laajoja ihottumaa muistuttavia punertavia läikkiä, ei toisen iho reagoi välttämättä ollenkaan. Pelkkien iho-oireiden perusteella ei siis voida todeta lutikkaongelmaa - eikä toisaalta iho-oireiden puuttuessa voida varmuudella todeta ettei lutikoita ole. Epäilyttävien iho-oireiden aiheuttaja on hyvä selvittää tarkastuksen avulla.
Ensimmäiset silmämääräiset merkit lutikoista ovat lutikoiden ulostejäljet, eli mustat pisteläikät, jotka ilmestyvät sänkyyn tai petivaatteisiin. Yöllä herätessä lutikoita saattaa myös havaita lakanoilta tai yövaatteista, mutta tämä on varsinkin ongelman alkuvaiheissa erittäin epätodennäköistä.
Lutikat leviävät tyypillisesti ihmisten ja tavaroiden mukana. Tehokkain tapa ennaltaehkäistä lutikoiden kulkeutuminen esimerkiksi majoituspalveluista on säilyttää matkatavarat etäällä nukkumapaikoista.
Lue lisää lutikoiden tarkastamisesta:
